Vapaan tietosanakirjan mukaan Luottamus on tunne tai varmuus siitä, että johonkuhun tai johonkin voi luottaa, että joku tai jokin ei petä toiveita tai aiheuta pettymystä. Sinä ja minä, me voimme peilata määritelmää oman elämämme historiaan ja tähän päivään. Jos luottamus voitaisiin asettaa vaa’alle, niin olisiko se ajan saatossa kohdallasi ’lihonut vai laihtunut’? Vastaisit ehkä, että hyvä kysymys…
Raamattu nostaa luottamuksen uskon keskiöön usein. ”Usko on luja luottamus siihen, mitä toivotaan, varmuus siitä, mikä ei näy” (Hepr. 11:1, RK). Usko siis kasvattaa luottamuksen avulla toivomuksen toteutumisen jopa varmuuden asteelle, vaikkei vielä mitään näy. Luottamuksella on vahva luusto.
Koitetaan kasvattaa luottamusta, joka toki aina joskus järkkyy, sanan kirjainten kärjillä.
L – luota
U – uskalla
O – omista
T – turvaa
T – tahdo
A – anna
M – Mestarin
U – uskoa
S – sinuun
Luottamus on usein kahden välistä, kunnes se saa laajeta ja kasvaa. Siitä on kyse myös Jumalan ja ihmisen välisessä luottamuksessa. Kun me luotamme Jumalaan täydellä painollamme, Hän on aina luottamuksemme arvoinen. Uskon meidän saavan Hänestä voimaa elämäämme niin, että voimme rohkaista myös luottamuksen menettäneitä, joita joskus itsekin olemme, rakentamaan siltoja uudelleen ja entistä vahvemmiksi. Anna myös Mestarin uskoa sinuun. ”Herra, sinun Jumalasi, on keskelläsi, hän on pelastava sankari. Hän iloitsee sinusta suuresti, hän tyynnyttää sinut rakkaudessaan, riemuiten hän sinusta riemuitsee”. (Sef. 3:17, RK.)
Luottamus on tunne, jossa voidaan jakaa muutakin kuin ”kiitos kuuluu ihan hyvää”. Luottamuksessa löytyy lähde, jolla on voimaa loiskuttaa kertyneiden töhnien päälle sellainen siunattu suihku, että puhdasta tulee. Eilinen jääköön taa, huominen tulla saa.
Pukeudutaan yhdessä luottamukseen ja arjen lohdutukseen, koska tarvetta on. Pyydetään saada palvella johdatettuina ja rakastettuina, että Ilouutinen voi kiiriä kauas! Siunattua syksyn alkua. Tervetuloa muuttuvan kirkkotilan tapahtumiin. Palvelu pelaa.
Ystäväsi, Hannele Heiskanen-Nyström