Tervehdys

Minä johdatan heitä, kun he kulkevat…

Vuoden vaihtuessa monilla on tapana tehdä lupauksia ja päätöksiä. Ne ovat todennäköisesti syntyneet toiveesta saada asioita muuttumaan parempaan suuntaan. Lupaus on voitu tehdä nopeasti, ajattelematta perusteellisesti mitä kaikkea päätös edellyttää. Jaksanko, viitsinkö ja kannattaako sittenkään? Näitä me kyselemme, eikö vain? Tammikuun loppupuolella monet liikuntavälineet mahdollisesti jo nököttävät nurkissa.

Marraskuun seurakunnankokous valitsi vuoden 2023 vuositeemaksi lupauksen, jota ei ole kirjoitettu kevyin perustein. Se löytyy Raamatusta, Jeremian kirjasta. Raamattu kansalle käännöksen mukaan lupaus kuuluu näin:

Minä johdatan heitä, kun he kulkevat rukoillen. Minä vien heidät vesipuroille tasaista tietä, jolla he eivät kompastu. (Jer.31:9).

Kuka tämä minä on? Jumala ilmoittaa 2. Mooseksen kirjassa nimekseen ”Minä olen”. Hän ei ole luotu, vaan Hän on ollut, Hän on nyt ja Hän tulee olemaan aina! Suomen kielen kestopreesens avaisi asian näin: ”Minä olen olemassa”.

Johdatus edellyttää ihmiseltä jotain. Kaikki eivät ehkä haluakaan heitä johdatettavan. Mieluummin oma valinta ja oma päätös. Ihmistä ohjailee silloin mahdollinen kohtalo, karma tai huono/hyvä säkä.

Se johdatus, josta Jeremia kirjoittaa kehystää ihmisen elämän turvallisesti, mutta ei automaattisesti. Edellytyksenä on pyytäminen, siis rukous. Rukoileva ihminen on tietoinen siitä, että Joku kuulee ja vastaa. Silloin kun kohteena on Elävä Jumala. Vastaus voi viipyä, mutta rukoilija jatkaa, koska hän tietää, että vastaus annetaan ajallaan. Tämä ei suinkaan ole helppoa, koska odottavan aika on pitkääkin pitempi. Silloin tarvitaan Paavalin kehotusta: ”Olkaa kestävät rukouksessa ja siinä kiittäen valvokaa” (Kol. 4:2).

Jos ja kun koemme voimattomuutta, avuttomuutta ja täydellistä tietämättömyyttä myös tämän vuoden alussa, voimme rohkaistua todistamaan kuuluvalla äänellä, että Jumala on olemassa ja Hän tekee asioita oman suunnitelmansa toteutumiseksi. Hän pysyy samana eikä muutu koskaan. Jeesuksesta Kristuksesta käytetään Raamatussa noin 200 eri nimeä ja armoitusta tai arkisemmin titteliä. Nimet paljastavat hänen arvovaltaansa, Hänen rakkauttaan ihmistä kohtaan sekä Hänen asemaansa Jumalan poikana ja syntien sovittajana.

Mielestäni yksi tärkeimmistä Kristuksen nimistä on Sana. ”Alussa oli Sana. Sana oli Jumalan luona ja Sana oli Jumala” (Joh. 1:1). Sana oli kolmiyhteisen Jumalan toinen persoona. Hän puhui ja niin tapahtui. Kun eetteri kuuli sanat: ”Tulkoon valkeus”, niin valkeus tuli ja meille on tarjolla valoa myös yöllä, kun kuu kiertää ja palvelee paikallaan.

Minua rohkaisee tieto, että on olemassa Hän, jonka lupauksiin saamme takuuvarmasti luottaa. Meitä ei petetä eikä meitä jätetä. Saamme sitkeästi pyytää, uskoa, toivoa ja myös rakkautta Häntä ja lähimmäisiämme kohtaan kaikkialla. Jeesus virittää vuotesi alkuun serenadin sinulle: ”Sillä sinä olet minulle rakas”.

Hannele Heiskanen-Nyström