Erään suomalaisen hotelliketjun mainoksessa todetaan, että Suomen hurmaavin tehtävä on onnellistaminen. ”Me haluamme saada ihmiset rakastamaan hotelleja. Sen eteen on paiskittu hommia ja sen eteen tulemme tekemään töitä jatkossa vielä enemmän. Herkkyydellä ja heittäytymällä. Pieni asiakaskohtaaminen jättää huikean muistijäljen. Emme puhu rakastumisesta vain lämpimiksemme, vaan koska uskomme siihen, että työllämme on merkitys.”
Luin ja pohdin. Tuskin kuitenkaan tyydyn rakastamaan myyntituotetta, vaikka se olisi superhyvä. Ollakseen onnellinen ihminen tarvitsee enemmän kuin hintavan yösijan, laadukkaan aamupalan ja muistijäljen hyvästä palvelusta.
Voiko seurakunta olla onnellistaja? Kyllä, vaikka harvoin sanoitamme palvelujamme näin rohkeasti. Terve seurakuntayhteisö rakentuu elävistä kivistä. Se on elämänmakuinen, palveluhenkinen koti, jonka suojissa elämän etsijät ovat löytäneet ja tulevat löytämään Onnen. Jumalan siunaaman kodin kulma- eli huippukivenä on itse Kristus. Siis sekä hengellisen kotimme, että kodin, jota asumme. Siunattujen seinien suojissa asuu rakkaus ja turva. Kotiin voi ja saa palata aina. Puhtaista ikkunoista avautuu huikeat näkymät, eikä kehykset vinksahda vinoon silloinkaan, kun myrskyt mylvivät. Miksi? Koska perustus kestää!
Mielestäni soveltuvat ja antautuneet Jumalan palvelijat palavat asialleen. Tarvitaan oikein varustettu työkalupakki. Tunnistammeko sileitä kiviä toimintamme kärjiksi? On niitä ainakin viisi – raamatunmukainen opetus, rukous, vieraanvarainen kohtaaminen, hoitava musiikki ja sitoutunut lähetystyö.
Onnellisuusprofessori Markku Ojanen koostaa hyvän elämän kulmakiviä kristinuskon näkökulmasta. ”Usko Kristukseen Vapahtajana, rehellisyys, oikeudenmukaisuuden edistäminen, keskinäinen kunnioitus, rakkauden tekojen tekeminen ja kostamisen torjuminen. Elämää voi parantaa olemalla ystävällinen, ilmaisemalla rakkautta ja kiitollisuutta ja pyytämällä anteeksi. Näitä ohjeita Raamattu suorastaan pursuaa. Otetaan ne vakavasti. Ja hyvä on välillä lähteä lenkille.”
Tuntematon laulaja laulaa: ”Olen onnellinen, ylionnellinen kun Jeesuksen oma mä oon”. Raamatun termillä onnellinen ihminen on autuas. – Ollaan onnellistajia, armosta.
Hannele Heiskanen-Nyström
Kolumni on julkaistu Suomen Viikkolehdessä 16.7.2021